Maakaapeliverkon kapasitanssi pituusyksikköä kohti voi olla monikymmenkertainen avojohtoverkkoon verrattuna kasvattaen vikatilanteen maasulkuvirtaa ja käytön aikaista kapasitiivisen loistehon tuotantoa. Ongelmaan on monia ratkaisuja riippuen verkon rakenteesta, valitusta kehityssuunnasta ja siitä, mitä puolta ilmiöstä halutaan painottaa.
Maasulkuvirran kasvaessa liian suureksi verkossa sähköturvallisuusmääräysten mukaiset vaatimukset vikapaikan suurimmasta sallitusta maadoitus- ja kosketusjännitteestä eivät enää toteudu. Maasulkuvirran hallinnassa on kyse ensisijaisesti turvallisuudesta. Ilmiön toinen puoli on kaapeliverkon jatkuvasti tuottama kapasitiivinen loisteho, joka kuormittaa verkkoa ja nostaa jännitettä pitkien yhteyksien päässä pienillä kuormilla. Myös kantaverkkoyhtiön asettamat loistehotariffimaksut kannustavat ottamaan loistehon huomioon. Kaapeloinnin lisääntyessä on huomioitava sekä loistehon että maasulkuvirran lisääntyminen. Verkon lähtötilanteesta ja tavoitetilasta riippuen kompensointi voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisilla ratkaisuilla. Jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Kokonaistaloudellisessa ratkaisussa voidaan usein kuitenkin ottaa huomioon verkkoon jo aikaisemmin investoidut laitteistot. Oli lopputulos mikä tahansa, kertaalleen valittua kehityssuuntaa ei välttämättä ole helppoa muuttaa enää jälkikäteen. Tämänkin takia kompensoinnin suunnittelu ja taustatyöt on tehtävä huolella.
Kapasitiivista maasulkuvirtaa on yleisesti kompensoitu keskitetysti sähköaseman päämuuntajan tähtipisteen ja maan välille sijoitetun sammutuskuristimen avulla. Jakeluverkkojen kaapelointiasteen kasvaessa edelleen sähköaseman kompensointiyksikkö jää kuitenkin nopeasti pieneksi. Lisäksi kaapelipituuden myötä kasvava vikavirran pätökomponentti, jota ei voida kompensoida pois, vaikeuttaa maadoitusjännitevaatimusten täyttämistä. Hajautetut kompensointiyksiköt hoitavat maasulun kompensoinnin paikallisesti, jolloin vikavirta ei kulje enää sähköaseman kautta. Verkossa hajautettuna sijaitseva kompensointiyksikkö voi olla esimerkiksi Petersenin kelalla varustettu jakelumuuntaja tai rinnakkaiskuristin. Näistä ensin mainittu on Suomessa yleisin ratkaisu, jonka käytöstä on joillain verkkoyhtiöillä jo yli kymmenen vuoden kokemus. Sen etuna on sähkönjakelun ja maasulkuvirran kompensoinnin hoituminen samalla yksiköllä. Haittapuolena on, että loisteho jää tällöin kompensoimatta ja se on edelleen hoidettava erikseen. On olemassa myös yhdistelmälaitteita, jotka hoitavat kaikki kolme funktiota; sähkönjakelun, maasulun ja loistehon kompensoinnin. Tällaisen laitteen hankintakustannukset voivat kuitenkin nousta niin korkeiksi, että laajemmassa mittakaavassa se ei välttämättä ole kovin taloudellinen ratkaisu näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta.
SHR-sarja
SLO tarjoaa kompensointiratkaisuja kaikkiin jakeluverkon tarpeisiin. Tarjonta ei rajoitu vain kompensointituotteisiin, vaan saatavilla on myös eri käyttökohteisiin räätälöityjä muuntamorakennuksia kompensointituotteiden sääsuojaksi. Avustamme toimittajan kanssa hankkeiden suunnittelussa, alkaen lähtötilanteen kartoituksesta. Keskeiset tuotteet löytyvät suoraan varastosta nopeuttaen hankkeen läpivientiä.
KKM AB on ruotsalainen sähkönjakelutekniikkaa valmistava yritys, joka on erikoistunut maakaapeliverkon kompensointiratkaisuihin. Suomen markkinoilla KKM on toiminut vuodesta 2004.
Lisätietoja: Tuotepäällikkö Juha Kiiski puh. 010 283 2214 tai juha.kiiski@slo.fi.
IVEP kehittää tuotteita asiakastoiveiden mukaan ja tuotekehityksen tulokset ovat nähtävissä uuden sukupolven JEMO-O moottoriohjaimessa. Tuotevalikoima on supistunut yhteen ohjaimeen, jota voidaan muokata asiakastarpeiden mukaan
Caruna huolehtii sähkönjakelusta sekä ylläpitää, kunnostaa ja rakentaa säävarmaa sähköverkkoa yli 680 000 asiakkaalleen Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Yritys on hiljattain kehittänyt itselleen pienjänniteverkon rakentamiseen mallin, mikä mahdollistaa uusien liittymien nopean käyttöönoton ja parantaa samalla asiakaskokemusta.
