Siirtyminen led-valaisimiin on päässyt hyvään vauhtiin. Lähes kaikki uudiskohteet ja saneeraukset toteutetaan ledeillä, jolloin valaistuksen ohjauksestakin on tullut huomattavasti yleisempää. LED-valaisimet soveltuvat oikein hyvin ohjattaviksi, koska ne syttyvät ja kirkastuvat viiveettä eikä syttymiskertojen määrä juurikaan vaikuta elinikään.

Uudiskohteissa suosittu DALI on edelleen käytetyin toteutustapa

Tähän asti valtaosa valaistuksenohjauksesta on toteutettu langallisesti esimerkiksi DALI:na. Uudiskohteissa DALI-kaapelointi ja vaadittavien ohjauslaitteiden sijoittaminen onnistuu vielä helposti ja on monesti käytetyin toteutustapa.

Saneerauskohteessa kova kustannusrakenne rajoittaa ohjauksen käyttöönottoa

Saneerauskohteissa valaistuksen ohjauksen yleistymistä on tyypillisesti jarruttanut muutostyön iso hintalappu. Jälkikäteen toteutettu ohjauskaapelointi voi olla kovien kustannusten lisäksi työlästä. Joissakin kohteissa tämä on jopa täysin mahdotonta.

Langaton valaistuksenohjaus tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Langaton valaistuksenohjaus mahdollistaa ohjauksen toteuttamisen helposti myös saneerauskohteissa. Kun ohjaus voidaan ottaa käyttöön uusien valaisinten kanssa, saadaan hyödynnettyä edut niin optimoituna valaistuksena kuin energiansäästönäkin.

Markkinoilla on useita tekniikoita langattoman valaistuksenohjauksen toteuttamiseen. Yleisimmät ovat radioaaltoja hyödyntävät Bluetooth Low Energy (Bluetooth LE) ja Zigbee. Näiden välillä on jonkin verran eroja sekä liitettävyydessä, vaadittavan laitteiston (sillat, reitittimet) määrässä että toiminnallisuuksissa.

Huomioi nämä yhdeksän kohtaa suunnittelussa

Suunniteltaessa langatonta valaistuksenohjausta onkin hyvä miettiä seuraavia asioita:

  1. Ohjauksen tavoite
  • Tavoitellaanko ohjauksella energiansäästöä vai
  • onko valaistuksen optimoiminen eri käyttötilanteisiin tärkein kriteeri?
  • Onko valaistusta tarvetta muunnella esimerkiksi tilaratkaisujen mukaan?

Tavoitteiden mukaisesti valaisimet voidaan ryhmitellä helposti muunneltaviksi pienemmiksi ryhmiksi tai lisätä antureita ja automatiikkaa.

  1. Ohjaustapa
  • Miten ohjaus halutaan toteuttaa, säätyvätkö valot automaattisesti esimerkiksi aikaohjauksella vai säädetäänkö niitä manuaalisesti?
  • Tuleeko tilaan päivänvalo- tai liiketunnistusautomatiikkaa?
  • Onko tarvetta yksilölliselle ohjaukselle esimerkiksi työpisteille?
  • Ja jos käytössä erilaisia ohjaustapoja, miten ne toimivat yhdessä?

Automatiikan ja manuaaliohjauksen välisiä hierarkioita voidaan muuttaa tarvittaessa.

  1. Järjestelmän luonne
  • Onko järjestelmä suljettu ja sidottu yhteen järjestelmätoimittajaan vai
  • halutaanko avoin järjestelmä?

Avoin järjestelmä mahdollistaa eri toimittajien laitteiden ja komponenttien käyttämisen samassa järjestelmässä.

  1. Tekninen toteutus
  • Mitkä ohjausprotokollat toimivat eri tiloissa? Esimerkiksi paksut betoniseinät rajoittavat langatonta tiedonsiirtoa.
  • Onko muita rajoittavia rakenteita, joita pitää ottaa huomioon? Tilan koko ja valaisinten etäisyys toisistaan asettavat myös omat rajoitteensa.
  • Miten järjestelmä halutaan näkyvän ulospäin? Yrityksen omissa tiloissa on erilainen tarve kuin julkisissa tiloissa. Miten tieto suojataan ulkopuolisilta? 
  1. Päivitettävyys
    Halutaanko järjestelmää laajentaa myöhemmin esimerkiksi muihin tiloihin tai kerroksiin? Miten järjestelmän päivitys tapahtuu käytännössä?
  1. Liitettävyys ja tiedonkeruu
  • Ohjataanko järjestelmällä vain valaistusta vai halutaanko valaistuksenohjaus liittää osaksi taloautomaatiota?
  • Voidaanko langaton järjestelmä liittää osaksi langallista järjestelmää?
  • Halutaanko järjestelmän keräämää dataa hyödyntää esimerkiksi keräämällä tietoa tilojen käyttöasteesta? 
  1. Käyttöönotto
  • Täytyykö käyttöönotto ostaa erillisenä palveluna?
  • Vaatiko käyttöönotto ja ohjelmointi sertifioidun pätevyyden vai voiko kuka tahansa tehdä sen? 
  1. Ylläpito
  • Kuka hoitaa mahdolliset vikatilanteet ja onko ylläpitoa mahdollista tehdä etänä?
  • Kuka pystyy muokkaamaan asetuksia esimerkiksi valaistustarpeen muuttuessa? 
  1. Lisäpalvelut
    Onko asetusten varmuuskopiointi mahdollista? Onko tarvetta tallennus- ja pilvipalveluille?

Kustannuksia on muitakin kuin vain valaisimet

Suunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida järjestelmän kaikki kustannukset koko elinkaaren ajalta. Näitä ovat suunnittelukustannukset ja ”rauta” eli itse valaisimet, tunnistimet ja muut mahdolliset komponentit.  Lisäksi käyttöönotto- ja ohjelmointikustannukset sekä ohjelmisto-, lisenssi- ja mahdolliset päivityskustannukset.

Järjestelmän kustannuksia tulee arvioida useamman vuoden ajalta, yksittäisen valaisimen hinta on heikko vertailuperuste.

Valaistuksen ohjaukseen on jo tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Muista hyödyntää Protonin ja SLO:n valaistusasiantuntijoiden osaamista kohdesuunnittelussa.


Teksti ja kuvat: Proton Lighting 

PROFINET IO ja Modbus TCP – kenttäväyläadapterit

ABB on tuonut markkinoille kaksi uutta kenttäväyläadapteria. FPNO-21 PROFINET IO:lle ja FMBT-21 Modbus/TCP:lle. Nämä adapterit korvaavat olemassa olevat FENA-21 ja FENA-11 kenttäväyläadapterit.

SLO:n asiantuntijat vastaavat, osa 2:

Miten toteutan mittausaseman tiedonkeruun ilman erillistä sähkönsyöttöä?

Faber Kabelin PVC- ja PUR- eristeiset EFK-energiansiirtoketjukaapelit

Energiansiirtoketjujen käyttö on yleistä eri teollisuuden aloilla. Oikeantyyppisen energiansiirtoketjukaapelin valitsemalla voidaan välttää kaapelin vaurioitumisesta aiheutuvat turhat kustannukset.