Kylmälaitteiden fluoratut kasvihuonekaasut EU:n rajoituslistalla

– Onko nykyinen jäähdyttimeni enää sallittu vuonna 2020?

Rittal Oy:n tuotepäällikkö Eeva Bromanin vinkit ja nyrkkisäännöt jäähdytinten käyttäjille.

Yhtä täysin aukotonta ohjetta on mahdotonta antaa. Tärkein perussääntö on kuitenkin se, että kaapelit valitaan käyttöolosuhteet huomioiden. EU pyrkii vähentämään jäähdyttimissä ja kylmäkoneissa käytettävien fluorattujen HFC-kasvihuonekaasujen määrää asteittain vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset rajoitukset HFC-yhdisteiden käyttöön tulevat voimaan jo vuonna 2020.
Monissa teollisuusyrityksissä on käytössä eri aikaan hankittuja ja eri toimintalogiikkaa käyttäviä kylmälaitteita. Rittalin jäähdytysratkaisujen tuotepäällikkö Ella Broman kokosi vinkit kaikille jäähdyttimien käyttäjille, jotka pohtivat ovatko heidän nykyiset laitteensa uusien säädösten mukaisia.

Miten EU:n lainsäädäntö kasvihuonekaasuista on muuttunut?

Euroopan parlamentin ja neuvoston päivitetty asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista, (EU) 517/2014, tuli voimaan tammikuussa 2015. Sen tavoite on vähentää fluorattujen HFC-kasvihuonekaasujen päästöjä ympäristön suojelemiseksi. Asetus määrittää enimmäismäärät kaasujen valmistukselle, asettaa reunaehdot niiden käytölle ja pyrkii vähentämään vuotoja. Sen julkaisuhetkellä vuonna 2015 lähtötason katsottiin olevan 100 %, ja tavoite on, että vuonna 2020 fluorattujen kasvihuonekaasujen valmistusmäärä olisi 63 % ja vuonna 2030 enää 21 % lähtötilanteesta.

Miksi uusi EU-asetus on säädetty?

Kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteen taustalla on muun muassa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus. Sen tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen enintään kahteen celciusasteeseen.

Miten uusi asetus vaikuttaa teollisuudessa käytettäviin jäähdyttimiin?

Päivitetty EU-asetus määrittää reunaehdot fluorattujen kasvihuonekaasujen käytölle ja käyttötarkoituksille. Se pyrkii rajoittamaan fluoratun HFC-kasvihuonekaasun käyttöä kylmäkoneissa, mutta ei kuitenkaan kiellä kokonaan kaikkien kasvihuonekaasujen käyttöä. Sen sijaan asetus luokittelee erilaiset kaasut haitallisuusjärjestykseen ja pyrkii näin ohjaamaan valmistajia ja maahantuojia valitsemaan ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.

Millä kriteereillä eri kasvihuonekaasujen haitallisuutta vertaillaan? Mitä ovat ”CO2 equivalent” ja ”GWP”? Eri tyyppisten kasvihuonekaasujen haitallisuutta ympäristölle havainnollistetaan CO2 equivalent -vertailuarvolla, eli hiilidioksidiekvivalentilla. Se kertoo, kuinka paljon tietty määrä tiettyä kasvihuonekaasua vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidiekvivalentin laskemiseksi jokaiselle kasvihuonekaasulle on määritetty GWP-arvo (global warming potential), joka on suhteellinen ilmaston lämmittämispotentiaali. GWP laittaa kasvihuonekaasut haitallisuuden mukaiseen järjestykseen. Esimerkiksi R134a-nimisen kylmäaineen (fluorattu kasvihuonekaasu) GWP on 1430. Eräässä teollisuusjäähdyttimessä kyseisen kylmäaineen täyttömäärä suljetussa kylmäpiirissä on 500 g. Tästä seuraa, että jäähdyttimen CO2 equivalent = 1430 GWP x 0,5 kg = 720. Toisin sanoen jäähdyttimessä käytetyn aineen vaikutus ympäristölle on samaa luokkaa kuin 0,72 tonnia hiilidioksidia.

Miten fluoratut HFC-kasvihuonekaasut voidaan korvata?

Teollisuus etsii ja kehittää koko ajan uusia vaihtoehtoja HFC-kaasuille. On kuitenkin osoittautunut vaikeaksi valmistaa korvikkeita, jotka olisivat tarpeeksi tehokkaita. Monet tähänastiset korvikevaihtoehdot itse asiassa nostavat laitteistojen energiankulutusta, joten kokonaisvaikutus ympäristön kannalta jää jopa heikommaksi kuin fluorattuja kaasuja käytettäessä. Mistä tiedän, koskevatko uudet rajoitukset käytössäni olevaa kylmälaitetta? Jäähdytinvalmistajan verkkosivuilta voit tutkia, onko valmistaja ilmoittanut tarvittavat tiedot jäähdytyksessä käytettävän kylmäaineen GWP:n ja hiilidioksidiekvivalentin selvittämiseksi. Tähän tarvitaan tieto käytetystä kylmäaineesta, kyseisen aineen GWP ja käytetyn kylmäaineen määrä. Oleellista on myös, onko laitteen kylmäainepiiri hermeettisesti suljettu. Mikäli edellä mainitut tiedot löytyvät valmistajan sivuilta, voit päätellä, onko jäähdytystapa riittävän ekologinen myös tulevina vuosina.

Koskevatko nämä rajoitukset Rittalin jäähdyttimiä?

Valmistusta ei rajoiteta teollisuusjäähdyttimille, joiden kylmäainepiiri on hermeettisesti suljettu ja käytetyn kylmäaineen GWP on alle 2500. Rittalin jäähdyttimissä nämä ehdot täyttyvät kaikilta osin, joten asiakkaamme voivat luottaa rajoitusten mukaisten kylmäaineiden saatavuuteen myös tulevaisuudessa. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti ympäristönäkökulmat huomioiden ja olemme varautuneet tulevaisuudessa kiristyviin rajoituksiin ennakkoon jo vuosia sitten. Jos hankit Rittalin teollisuusjäähdyttimen, se on varmasti uusimpien EU-asetusten mukainen, sillä jokainen jäähdytin on ollut jo pitkään annettujen rajojen sisällä sekä kylmäainetyypin että -määrän puolesta.

Kylmäainevalinnat eivät ole ainoa asia, jolla olemme parantaneet tuotteidemme ympäristöystävällisyyttä. Olemme viime vuosina tuoneet markkinoille muun muassa hybridijäähdyttimet, jotka hyödyntävät kaappien jäähdytyksessä ensisijaisesti viileää ympäristölämpötilaa ja käynnistävät kompressorijäähdytyksen vasta tarpeen vaatiessa.