Toimivia sähköjä ja nettiyhteyttä pidetään niin itsestään selvinä, että asunnonvaihtokirjoituksissa ne unohdetaan täysin. Asunnon myynti-ilmoituksissa ei myöskään ole yleensä kerrottu asunnon sähkötekniikasta yhtään mitään ja välittäjät eivät yleensä tajua asiasta mitään.

Tämä kertoo ehkä siitä, että sähköasennusten taso Suomessa on yleensä hyvällä tasolla ja että mobiiliverkko on hyvin kattava.

Kiertelin itse 10v sitten vanhoja kiinteistöjä, enkä löytänyt yhtään kohdetta, jossa sähkötekniikka olisi ollut hyvällä tasolla. Joissain kohteissa oli sähköjä remontoitu, mutta joka paikassa oli unohdettu korjata antenni- ja tietoverkot samalla. Joissain paikoissa asennusten jälki oli sellainen, että en usko yhdenkään laillisen sähköurakoitsijan niitä tehneen.

Päältä päin katsomalla saa mielikuvan asennusten iästä

Sähköjen tutkimisen kannalta on hieman eroa, puhutaanko asunnosta vai kiinteistöstä. Aloitetaan yleisellä tasolla, eli asunnoista.

Sähköasennusten ikä on yleensä korkea, jos keskuksessa on tulppasulakkeet ja jos pistorasioissa on käytössä malleja, joista puuttuu maadoitus. Myös puhelinrasioiden olemassaolo on signaali asennusten iästä.

Tulppasulakkeet eivät ole ongelma. Maadoittamattomat pistorasiat voivat olla. Suurempi ongelma on piilossa kansien alla, eikä niitä saa kouluttamaton ihminen edes availla. Kaapelien ja johtimien ikä ja kunto jää piiloon? Muovieriste hapertuu ja murenee vanhemmiten.

Sähköasennusten ikää voi yrittää selvittää isännöitsijän kautta. Jos kerrostaloon on tehty linjasaneeraus, niin siinä yhteydessä on yleensä uusittu joitain osia verkoista. Tehdyn työn laajuudesta on olemassa selvitys. Jos tällöin on uusittu myös keskukset, niin silloin on käytännössä jouduttu lisäämään keskuksiin myös vikavirtasuojia ja kaikki kaapeloinnit on mitattu ja tarvittaessa korjattu. Joissain todella vanhoissa kohteissa asuntoon voi tulla vain yksi vaihe, mikä vaikuttaa eniten lieden asennukseen. Yksivaiheisessa liedessä uunin käyttö voi tiputtaa osan levyistä pois.

Antennisignaalin lähteellä on väliä

Asuntoyhtiöissä tietoverkkokaapelointi ylettyy asunnossa valitettavan usein vain keskukselle asti, jos kyseessä on vanha kohde. Uusissa asunnoissa määräykset ovat jo vuosia vaatineet kaapelointia joka asuinhuoneeseen.

Selvitettävä asia on antennisignaalin lähde:

  1. Omat antennit vai
  2. kaapeli.

Kaapelin kautta voi yleensä saada myös 100M nettiyhteyden mutta olet sidottu yleensä yhteen operaattoriin. Uusimpien telkkareiden kannalta lähteellä ei ole väliä. Ne tunnistavat molemmat. Rintamamiestaloissa antennijohto voi tulla katolta mitä villeimpiä reittejä pitkin ja yleensä vain yhteen pisteeseen. Antennien asentaminen ei ole luvanvaraista toimintaa ja sen näkee vanhemmissa omakotitaloissa.

Tuleeko asuntoon jostain kaapeloitu laajakaista?

Tuleeko asuntoon/kiinteistöön jostain kaapeloitu laajakaista? Kenen operaattorin, minkälaisella kaapelilla? Onko kohteeseen saatavissa valokuitu? Mihin hintaan, millä aikataululla? Jos käytössä on ollut mobiililaajakaista, onko sitä varten asennettu ulkoantenni ja kuinka monella kaapelilla. Ulkoantenni parantaa yhteyden nopeutta ja uusimmat verkot vaativat kaksi kaapelia. Vanhan puhelinkaapelin kautta saa parhaimmillaan 30M yhteyden, mutta operaattorit pyrkivät niistä eroon.

Jos asunnossa on antenniverkko omilla antenneilla ja halutaan käyttöön jotain TV:n suoratoistopalveluita, ne vaativat hyvin toimiakseen kunnollista laajakaistaa. Yleensä sen saa vain kaapelin kautta tai vähintään mobiilireitittimellä on oltava hyvä paikka tai ulkoantennit. Onko antennirasian vieressä nykyaikainen tietoverkkorasia?

Sähköauton lataus

Onko asuntoyhtiössä sähköauton lataus mahdollisuus? Onko riittävä? Kiinteistössä: mikä on talon liittymän koko? Minkä kokoisen latausaseman pystyy asentamaan, yleensä erikseen kaapeloimalla, jos sellaista ei jo ole. Yleensä talokaapelin paksuus sallii sulakekoon nostamisen, mutta se nostaa liittymän perusmaksua.

Ohjausjärjestelmät

Asuntoyhtiössä yksittäisissä asunnoissa selviää jollain viihdeautomaatioratkaisulla. Se on yleensä myös helposti poistettavissa muuton yhteydessä, joten seuraava asukas lähtee tyhjältä pöydältä.

Kiinteistöissä asia on jo paljon monimutkaisempi. Kiinteistön kokonaissähkönkulutuksesta on yleensä saatavissa historiatietoa pitkältä ajalta, vähintään sähköyhtiön seurantaohjelmista ja raporteista. Tärkein heti lämmitystavan jälkeen on se, kuinka sitä säädetään. Sähkölämmitys on tämän suhteen yleensä helpoin. Onko ohjaussovellusta olemassa? Sen oikeuksien siirto uudelle omistajalle ja käytön opastus.

Onko aikaohjauksia ja kuinka niitä hallitaan? Joissain tapauksissa esimerkiksi sähkösaunan lämmittäminen voi tiputtaa joitain muita laitteita pois käytöstä.

Onko hälytyksiä käytössä? Niiden hallinta ja oikeuksien siirto.

Kauppakirjassa on mainittava, jos joku osa sähkötekniikasta ei kuulu kauppaan

Asunto- ja kiinteistönäytöllä ohjaus- ja hälytystekniikka on yleensä tavalliseen tapaan käytössä. Esittelijän on hyvä tietää missä määrin tekniikkaa on tarkoitus jättää kohteeseen ja siitä on oltava maininta kauppakirjoissa.

Teksti:
Rauno Huikari / SLO Oy

Moottoreiden hyötysuhdevaatimukset EU-alueella tiukkenevat

EU jäsenvaltiot ovat sopineet pienjännitteisten (<1000V) sähkömoottoreiden minimihyötysuhdevaatimusten tiukentamisesta vuosien 2021 ja 2023 aikana.

Toimiva logistiikkamme auttaa sinua menestymään

Me SLO:ssa teemme työtä, että meidän oma sekä asiakkaamme hiilijalanjälki pienenisi. Iso osa tätä on logistiikan mahdollisimman tehokas käyttö.

Teollisuuden saattolämmitys

Suomessa talvi vaikuttaa teollisten kohteiden toiminallisuuteen.  Saattolämmityksellä minimoidaan huoltovälit ja varmistetaan toimivat prosessit silloin, kun toimintaympäristö on haastava kylmyyden takia. Tässä kirjoituksessa käymme läpi saattolämmityksen sähköisiä ratkaisuja.