Puhdas juomavesi on tärkeä luonnonvara

Puhdas juomavesi on elintärkeä luonnonvara, mikä ei ole itsestäänselvyys suurimmassa osassa maailmaa. Monilla alueilla kuivuuden lisäksi vesien saastuminen on valtava ongelma. Puhtaan veden puute vaikeuttaa miljoonien kehittyvissä maissa elävien elämää ja säännöstelystä on tullut arkea myös lähialueillamme. Suomessa tilanne on vielä hyvä, mutta vedenkäyttöön ja käsittelyyn liittyvää toimintaa ja prosesseja on kehitettävä jatkuvasti. Vesi- ja viemärilaitosten luotettava toiminta on yhteiskunnan kannalta kriittinen prosessi. Tehokkuutta ja luotettavaa toimintaa voidaan kehittää mittaustekniikan ja digitaalisten ratkaisuiden avulla.

Suomessa juodaan pääosin pohjavettä

Suomessa toimivat vesilaitokset käyttävät raakaveden lähteenä suurimmaksi osaksi pohjavettä, josta tuotetaan puhdistusprosessin avulla vesiverkostoon syötettävää talousvettä. Pohjavesi on pääosin jo hyvin puhdasta, joten käsittelyn ja kemikaalien tarve on vähäinen.

Laatu tarkastetaan analysaattoreilla

Verkostoon syötettävän veden laatu voidaan varmistaa vesianalysaattoreilla, jotta laatuvaatimukset täyttyvät. Vesilaitoksen kannalta on tärkeätä pystyä tuottamaan laatukriteerien mukaista puhdasta vettä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Huonolaatuisen veden joutuminen jakeluverkostoon voi aiheuttaa vakavia epidemioita ja suuret taloudelliset menetykset alueen yrityksille.

Mittaamalla laatua ja pienempiä tuotantokustannuksia

Tarkat ja vähän huoltoa vaativat mittaukset mahdollistavat prosessin toiminnan suunnitellulla tavalla ja sitä kautta voidaan minimoida kemikaalien ja energian käyttöä.

Teollisuuden osuus kokonaisvedenkäytöstä noin 80 %

Monissa teollisuudenprosesseissa veden osuus lopputuotteessa on pieni, joten lähes kaikki käytetty vesi päätyy jätevedeksi. Jätevesien puhdistustarve vaihtelee paljon riippuen prosessista ja veden käyttötarkoituksesta.

Metsäteollisuuden jätevesissä on tyypillistä suuri kolloidien määrä ja kaivosteollisuudessa taas erilaiset veden suolapitoisuutta nostavat alkali- ja maa-alkalimetallit sekä sulfaatit. Teollisuus on kierrättänyt prosessivettä jo kauan ja tuotantotonniin käytetty vesimäärä on laskenut.

Digitalisoitumisesta uusia mahdollisuuksia

Mittalaitteet keräävät jo nykyisellään paljon sisäistä diagnostiikkatietoa, jota ei ole aiemmin pystytty täysin hyödyntämään.

Laitteiden keräämä diagnostiikkatieto tulee aiempaa helpommin hyödynnettäväksi digitaalisten palveluiden, kuten ABB Ability™ avulla. Tällöin kaikkia raportointi-, diagnostiikka- ja optimointipalveluita ei tarvitse rakentaa laitoksen omaan automaatioon vaan ne ovat toteutettavissa pilvipalveluissa alan parhaiden toimijoiden tuottamana.

Mahdollisuudet ovat valtavat ja sovelluksia löytyy kaikilta vesisektorin osa-alueilta:

• Vesiverkoston virtaustietojen avulla on mahdollista havaita putkistovuotoja ja paikallistaa jopa huonokuntoisia osia putkistosta.
• Sääennusteiden avulla voidaan varautua kuormitusmuutoksiin talous ja teollisuusvesissä sekä jätevedenkäsittelyssä.
• Laitoksen sisällä mittalaitteiden tuottama sisäinen diagnostiikkatieto helpottaa kunnossapidon aikataulutusta ja jopa indikoi joidenkin prosessilaitteiden kulumisesta.

Digitaaliset palvelut ovat tulossa markkinoille nopeasti ja niihin vaadittava tekniikka löytyy jo monien uudenaikaisisten mittalaitteiden sisältä. Perinteisen kunnossapidon tarvetta uudet palvelut eivät kuitenkaan poista vaan oikeastaan tukevat sitä aiempaa helpomman suunnittelun ja aikataulutuksen kautta. Uusi mittaustekniikka ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut tulee mieluummin nähdä mahdollisuutena kuin uhkana.