Säävarman sähköverkon rakentaminen parantaa toimitusvarmuutta

Suomi sähköistettiin noin 50 vuotta sitten, 1950 – 1970 -luvuilla. Viimeisimpinä kylinä Suomessa sähköt saivat Enontekiön Kilpisjärvi, joka liitettiin valtakunnan sähköverkkoon vuonna 1981, sekä vuonna 1987 sähköt saanut Kittilän Pokka.

Sähköverkkojen käyttöikä on ilmajohdoilla 40 – 50 vuotta, ja koska suuri osa Suomen sähköverkoista on juurikin ilmajohtoja, alkavat ne olla jo peruskorjausiässä. Eri jännitetasojen sähköverkkoja on Suomessa kaikkiaan noin 400 000 kilometriä, mikä tarkoittaa mittaa kymmenen kertaa maapallon ympäri. Sähkön käyttöpaikkoja on Suomessa noin 3,6 miljoonaa. Niistä hieman yli 2,5 miljoonaa käyttöpaikkaa on jo säävarman verkon piirissä.

Vuonna 2013 Suomessa säädettiin uusi sähkömarkkinalaki, jossa annetaan säännökset sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta. Päätavoite on vuodessa 2028, jolloin kaikki Suomen sähkönkäyttöpaikat tulisi olla säävarman verkon piirissä. Siirtymäajan jälkeen asemakaava-alueilla ei saisi esiintyä yli kuuden tunnin sähkökatkoja. Haja-asutusalueilla sähkökatkon yläraja on 36 tuntia. Toimintavarmuutta koittelee pahiten myrsky-, ukkos- ja lumikuormatilanteet. Maakaapeloinnin lisäksi muita keinoja säävarmuuden saavuttamiseksi on muun muassa linjojen siirto teiden varsiin ja johtokatujen levennys.

Sähkömarkkinalain vaatimukset ovat tiukat, joten sähkönjakelusta vastaavat yhtiöt tekevätkin hartiavoimin töitä säävarman sähköverkon rakentamiseksi. Säävarman sähköverkon rakennustyöt tuovatkin paljon töitä verkonrakentamisen ammattilaisille eri puolilla Suomea. Kun Suomi sähköistyy uudelleen, niin investoinnit ovat useita miljardeja, mutta niistä hyödymme me kaikki. Infran täytyy olla kunnossa, koska ilman sähköä nyky-yhteiskunta pysähtyy nopeasti. Toimintavarmuuden parantuminen näkyy jo nyt, kun sähkökatkoksia on vähemmän ja ne on aiempaa lyhyempiä.