Sähköalalla töitä riittää
Rakennuslupien määrät ovat nyt valtakunnan tasolla laskussa, mutta rakentamisen volyymi on pysynyt korkealla tasolla. Pelko kuitenkin on, että jonkinmoinen taantuma on tulossa ja erityisesti uudisrakentaminen sakkaa.
Maailma sähköistyy ja automatisoituu. Se näkyy esimerkiksi siinä, että sähköalan opiskelijat työllistyvät jo opiskeluaikana, sähköurakointiyritykset käyvät hyvin kaupaksi ja mm. tuulivoimatonteista käydään kovaa kilpailua.
Sähköalalla jo pitkään kysyntä osaajista on ollut suurempaa kuin saatavuus, ja alalle tarvitaankin lisää pätevää työvoimaa eri tehtäviin. Sähköalan tekee mielenkiintoiseksi juuri se, että uutta tekniikkaa julkistetaan koko ajan. Energiamurros vaatii uutta teknologiaa, koulutettuja osaajia sekä tuoreinta tutkimustietoa. Lisäksi on tärkeää, että Suomen ilmasto- ja energiastrategia perustuu hiilivapaaseen energiantuotantoon niin sähkön kuin lämmönkin tuotannossa.
Viime vuonna tuulivoima tuotti sähköä keskimäärin 1260 megawatin teholla, mutta tämän vuoden tammikuussa päästiin jo 2500 megawattiin. Kokonaisuudessaan tuulivoimakapasiteetti on jo 5384 MW. Aurinkovoiman tuotannossa Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita, mutta senkin kokonaiskapasiteetti on jo yli 600 MW. Näihin aikoihin keväällä alamme päästä jo noihin lukuihin. Fingridin ennusteen mukaan vuoden 2030 alussa Suomessa voisi olla aurinkovoimaloita jo 7 000 megawatin tehon edestä. Aurinkovoima ja tuulivoima täydentävät hyvin toistensa sähköntuotantoa. Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan kapasiteetti olisi ollut 1200 MW.
Suomen tulevaisuus nojaa osaavien käsien lisäksi puhtaaseen kotimaiseen energiaan. Energia- ja teknologiateollisuuden investoinnit sekä kaivosinvestoinnit tuovat Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Suomeen uusia työpaikkoja, veroja sekä kestävää kasvua. Esimerkiksi vuoden aikana uusia vetyinvestointeja on Suomessa uutisoitu yli miljardin euron arvosta. Suomessa voitaisiin tuottaa jopa 45 prosenttia koko Euroopan puhtaasta vedystä.
Suomi sijoittuu maailmalla jatkuvasti cleantechin eli puhtaan teknologian ja kiertotalouden maailman kärkiosaajiin. Tämä osaltaan houkuttelee Suomeen rahoitusta, investointeja ja työpaikkoja. Puhdas kotimainen energia on kaikin puolin hyvä asia: ympäristö kiittää, omavaraisuus kasvaa ja turvallisuus vahvistuu. Suomen pitää pyrkiä 2020-luvulla puhtaan energian suurvallaksi: sen avulla meille tarjoutuu valtavat markkinat mm. fossiilivapaan teräksen ja akkukemikaalien tuotannossa sekä akkuteollisuudessa.
Sonepar tarjoaa jo nyt tuotteita sekä uutta teknologiaa, joka parantavat energiatehokkuutta sekä nopeuttavat siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Olisipa kyse sähkövarastoista tai aurinko-, tuuli- tai vaikkapa vetyvoimalasta, osaavat myyjämme auttavat parhaiden ratkaisujen löytymisessä, niin isoissa kuin pienemmissäkin projekteissa.
Lue lisää tarjonnastamme tuulivoimapuistoille: Lataa tuulivoimapuistot -esite
Kuva: Kallerna, CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons
Rakennuslupien määrät ovat nyt valtakunnan tasolla laskussa, mutta rakentamisen volyymi on pysynyt korkealla tasolla. Pelko kuitenkin on, että jonkinmoinen taantuma on tulossa ja erityisesti uudisrakentaminen sakkaa.
Suomi sähköistettiin noin 50 vuotta sitten, 1950 - 1970 -luvuilla.
Pohjois-Suomessa on pitkät perinteet sähkötarvikkeiden valmistamisessa, esimerkiksi kaapeleiden valmistus alkoi Oulussa jo 1960-luvulla.