Valokaarelta suojautuminen

Valokaarelta suojautuminen on riskienarvioinnin ja varustekokonaisuuden yhdistelmä

Valokaari syntyy, kun kahden elektrodin välinen sähkökenttä kasvaa niin suureksi, että sähkövirta purkautuu ilman (tai muun sähköä heikosti johtavan) materiaalin läpi. Tavallisesti ilma on hyvä sähkön eriste, mutta voimakas sähkökenttä voi ionisoida ilman molekyylejä niin paljon, että ilmasta tuleekin virran kulkemisen mahdollistava varauksen kuljettaja. Valokaari on kuin takkatuli: Hyvä renki (vaikkapa hitsauksessa), mutta huono isäntä (ollessaan väärässä paikassa väärään aikaan). Kojeita voidaan suojata valokaarelta valokaarireleellä, mutta ennakoivasta toiminnasta, säännöllisestä huollosta ja varotoimenpiteistä huolimatta erinäiset syyt voivat johtaa valokaarivikoihin sekä huolimattomuudestakin johtuviin onnettomuustilanteisiin, missä valokaarireleet eivät ihmisiä suojaa. Oikosulkujen aiheuttamat valokaarionnettomuudet ovat Suomessakin osoittaneet vaarallisuutensa useiden hiljattain tapahtuneiden onnettomuuksien muodossa. Osa onnettomuuksista on ollut hyvin vakavia.

Minkälaisia uhkia valokaari voi synnyttää?

Valokaari voi vammauttaa tai tappaa ihmisen kolmen metrin tai jopa suuremman etäisyyden päästä. Valokaaren synnyttämä pistemäinen kuumuus voi olla jopa yli 19 000 C. Valokaaren synnyttämät ilmanpaineaallot voivat olla niin voimakkaita, että ne voivat heittää työntekijän huoneen toiseen päähän ja tehdä irrallaan olevista työkaluista sekä tarvikkeista hengenvaarallisia lennättäessään niitä kohden työntekijöitä. Valokaaren aiheuttamat ääniaallot voivat aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita ja kirkkaus sekä kuumuus silmävaurioita. Yleisimpiä valokaaren aiheuttavia vammoja ovat palovammat, jotka voivat seurata käyttäjäänsä lopun ikää muistuttamassa tapahtuneesta.

Video valokaaritestistä

Valokaarionnettomuuksien vaikutukset

Kaikkein vakavimmissa onnettomuustilanteissa suurimmat kärsijät ovat työntekijän lähiomaiset sekä työkaverit. Niitä menetyksiä ei voi rahassa mitata. Palo-, kuulo-, ja silmävammojen vaikutuksia ei niitäkään voi rahassa mitata, ja niistä puolestaan kärsii yleensä eniten työntekijä itse. Suomessa lasketaan yleensä yksittäisen työntekijän pysyvään vammautumiseen tai kuolemaan johtaneen työtapaturman taloudellisiksi kustannuksiksi yritykselle n. puoli miljoonaa euroa, ja tässä summassa ei ole mukana välilliset kulut. Esimerkiksi USA:ssa EPRI (Electric Power Research Institute) on laskenut että kustannukset voivat nousta jopa 15 miljoonan USD:n tasolle; kun huomioon otetaan kokonaisvaltaisesti korvaukset oheiskuluineen, koneelle ja kalustolle aiheutuneet kulut, kohonneet vakuutusmaksut, menetetty tuotantoaika seisokkien muodossa jne. Joka tapauksessa sekä inhimilliset että taloudelliset vaikutukset ovat sitä suuruusluokkaa, että asianmukaisia ennaltaehkäisytoimenpiteitä ja henkilösuojauksesta huolehtimista ei voi eikä ole järkeäkään ainakaan taloudellisin perustein laiminlyödä.

Lait asettavat reunaehdot työturvallisuudelle, ohjeistuksista saa hyvää lisäapua

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus tarjota työntekijöilleen turvalliset työskentelyolosuhteet. Käytännössä asiaa lähestytään Työturvallisuuslain 10 § ”Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi” mukaisesti, eli kansankielellä työtehtäväkohtaisen riskienarvioinnin kautta. Yksinkertaistettuna: Riskienarvioinnissa kartoitetaan kaikki haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle, minkä jälkeen kaikki mahdolliset vaaratekijät eliminoidaan. Niiden vaaratekijöiden, joita ei voida tai ei ole perusteltua poistaa, vaikutusmahdollisuus rajoitetaan mahdollisimman pieneksi. Jäljellejäävien uhkien merkitys työtekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle arvioidaan ja niiltä suojautumista varten hankitaan asianmukaiset henkilösuojaimet (15 § mukaisesti) sekä koulutetaan työntekijät oikeaoppiseen käyttöön (14 § mukaisesti). Riskienarviointi tulee olla työnantajalla dokumentoituna ja sen tulokset tulee myös saattaa työntekijöiden tietoon. Riskienarviointia on myös päivitettävä aina sitä mukaa, kun jokin olosuhteissa muuttuu. Lisäksi alakohtaiset ohjeistukset auttavat tietämään, mitä varusteita tulisi valita. Esimerkiksi Mastotyön Työturvallisuusohje, kohta 28.1: “Työnantajan on järjestettävä työntekijälle mastotyöhön soveltuvat suojaimet ja suojavaatetus. Varusteiden ja suojainten valinnan tulee perustua työstä tehtyyn riskikartoitukseen: Alushuppu ohut. Kypärään alushuppu talvimalli. Kypärään kommandopäähine (tarvittaessa)”. Luonnollisesti kun valokaaren uhka on olemassa, on edellä mainittujen vaatteiden ja asusteiden tarjottava asianmukainen suojaustaso.

Vastuu on yksipuolinen, ehdoton ja voimassa joka tilanteessa. Vastuu on työnantajan henkilökohtaista rikosoikeudellista vastuuta, josta rangaistus voi olla tapauksesta riippuen sakkoa, maksimissaan 6 vuotta vankeutta, vahingonkorvauksia, tai näiden yhdistelmä.

Näin suojaudutaan valokaarelta oikein

Valokaari ei siinä mielessä ole ihmisen ystävä, että sen kanssa ei voi etukäteen sopia mihin kohtaa kehoa sen tehtävänä on onnettomuustilanteessa osua. Tästä johtuen yksittäinen henkilösuojain – vaikkapa kasvojensuojain – ei voi olla ratkaisu valokaarelta suojautumiseen, koska se suojaa vain osan pään pinta-alasta, mutta se voi olla osa ratkaisua. Kun valokaarelta halutaan suojautua asianmukaisesti, voidaan henkilökohtaista varustekokonaisuutta valittaessa lähteä liikkeelle päästä ja tulla alaspäin kehon alue alueelta. Kun riskienarviointi osoittaa tarpeen käyttää työtehtävässä kypärää, muodostuu perusteltu varustekokonaisuus esimerkiksi seuraavasti:

• Työkypärä monipistehihnastolla: Petzl Vertex Best (6313978)
• Kypärään kiinnitettävä kokokasvosuojain: Petzl Vizen (6313917)
• Kypärään kiinnitettävät kuulosuojaimet, jossa ei näkyviä metalliosia: Silenta Ergomax Cap di-electric (6313300)
• Kypärähuppu ihoa vasten: BUFF® Professional Arc Protect+FR Balaclava (6336244)

Tällöin pää on asianmukaisesti suojattu kaulasta ylöspäin, ja pää on luonnollisesti tärkein alue suojata, sillä sairaalasta on saatavissa kaikkein vähiten varaosia nimenomaan pään alueelle. Muu keho on kuitenkin yhtä lailla suojattava asianmukaisesti, ja esimerkiksi valokaarisuojan tarjoavaa vaatetusta valittaessa on aiheellista huomioida, että ihoa vasten oleva kerros on vähintään yhtä tärkeä kuin päällivaatteetkin. Päällivaate voi pahimmassa tapauksessa luoda virheellisen turvallisuudentunteen, mikäli alle on valittu keinokuituiset ja helposti sulavat alusvaatteet. Oikea valinta aluspaidaksi ja alushousuiksi ovat Aclima X-Safe alusasut. Kun työtehtävissä ei ole tarvetta kypärälle, on oikea valinta kokokasvosuojaimeksi uusi Bollé Safety Sphere (6336032), mutta senkin kanssa on asiaankuuluvaa muistaa muut henkilösuojaimet valokaarisuojan tarjoavaa huppua myöten.

Valokaarelta suojaava henkilösuojain voi tarjota käyttäjälle myös muuta kuin suojaa

SLO:n valikoimassa uusimpana tulokkaana päänsuojaukseen ovat BUFF® Professional työpäähineet. Niistä erityisesti valokaarisuojan tarjoavat Arc Protect+FR Balaclava huppu (6336244) sekä Arc Protect+FR BUFF tuubipäähine (6336243) ansaitsevat tarkemman esittelyn: Sen lisäksi että päähineet ovat elastisuutensa ansiosta hyvin istuvia, siirtävät kosteutta tehokkaasti tehden työskentelystä miellyttävää, ja tuubimallin rakenne täysin saumaton, ne tarjoavat lisäksi mm. suojaa kuumuudelta, liekkikosketukselta, ja ovat anti-staattisia. Normaalin valokaaritestin lisäksi ne on testattu myös ATPV (Arc Thermal Performance Value) 1500 V 8 kA testin mukaisesti saavuttaen suojausarvon 17,7 cal/cm2, joka tarkoittaa alle 50 % mahdollisuutta toisen asteen palovammaan. Arvo on erinomainen. Tuubimallia voidaan lisäksi käyttää lukuisilla eri tavoilla, esim. pipona, kaulurina, kypärän alushuppuna, maskina, balaklavana, pääpantana, sidottuna useilla eri tavoilla jne. joten yksi päähine voi olla vastaus moneen tarpeeseen.

Muistathan, että mikä yrityksellänne ei ole riittävää osaamista työtehtäväkohtaisen riskienarvioinnin toteuttamiseen, on silloin käytettävä ulkopuolista osaavaa apua. Kattavammasta työturvallisuusajattelusta hyötyvät sekä työnantaja, asiakkaat, työntekijät kuin työntekijöiden lähiomaisetkin. Pidetään yhteisenä tavoitteena päästä ehjänä illaksi kotiin.

Kirjoittaja: Pasi Blåfield toimii Suomessa Petzl, BUFF Professional ja Aclima tuotepäällikkönä ja teknisenä neuvonantajana.

Lisätiedot: Tuoteryhmäpäällikkö Timo Bergholm timo.bergholm@slo.fi