Näin viiltosuojakäsineiden merkkejä tulkitaan
Työssäsi käyttämistäsi käsineistä tulisi AINA löytyä joko EN 388:2003 tai EN 388:2016 hyväksyntä. Esimerkiksi jos käsineellä on hyväksyntämerkintä EN 388:2016 4X44F niin se on silloin saavuttanut maksimiarvot kaikissa tehdyissä testeissä. Alla avattuna mitä EN 388 -hyväksynnät sisältävät:
Hankauslujuus: Asteikko 1-4
Materiaali altistetaan hiekkapaperihionnalle tasaisen paineen alla. Suojauskerroin määritetään sen jälkeen välille 1-4 riippuen siitä, kuinka monta kierrosta käsine kestää rikkoutumatta. Mitä korkeampi luku taulukossa, sen parempi käsine.
Viiltosuoja (vanha mittaustapa eli EN 388:2003): Asteikko 1-5 tai X.
Nykyään ei yleisesti testata ja silloin viiltosuojakäsineessä merkintänä käytetään X.
Lasketaan vähin kierrosmäärä (pyöreä leikkausterä), joka riittää käsineen materiaalin viiltämiseen. Suojauskerroin määritetään välille 1-5, jossa 5 on paras tulos.
Repäisylujuus: Asteikko 1-4
Lasketaan käsinemateriaalin rikkirepäisemiseen tarvittava voima. Suojauskerroin määritetään välille 1-4. Maksimiarvo on 4 eli mitä sitkeämpi käsine sen suurempi arvo. Huomioitavaa on se että kaikissa työtehtävissä korkein arvo ei ole paras arvo. Esimerkiksi jos hanska tarrautuu kiinni johonkin niin voi olla hyvä että repeäminen tapahtuu helposti.
Puhkaisulujuus: Asteikko 1-4
Kuinka paljon voimaa tarvitaan käsinemateriaalin puhkaisemiseksi piikillä (Huom. ei suojaa neulojen pistoilta). Suojauskerroin määritetään välille 1-4 ja maksimiarvo on 4.
Viiltosuoja (uusi mittaustapa eli EN 388:2016): Asteikko A-F
Testissä suora veitsi leikkaa materiaalin läpi tietyllä voimalla. Veitsen terä vaihdetaan jokaisen viillon jälkeen ja voimaa kasvatetaan, kunnes terä menee läpi materiaalista. Tasot ilmaistaan kirjaimilla A-F. Paras viiltosuojataso on F, joka vastaa 30 Newtonia (30 N = n. 3000g).
Teksti: SLO
Kuva: Skydda