Sähkön käyttö lisääntyy maailmanlaajuisesti

Niistä ajoista, kun isoisä lampun osti, on kuljettu pitkä matka hehku- ja loistevaloista tämän päivän ledivaloihin ja valonohjaukseen.

Juhani Ahon noin 130 vuotta sitten kirjoittaman tarinan keskiössä oli vielä öljylamppu, mutta pian sen jälkeen alkoi sähkön valtakausi. Se jatkuu edelleen, sillä digitaalinen maailma tarvitsee sähköä entistä enemmän.

Nykykodissa on monenlaisia sähkölaitteita, mutta yksi suurimman muutoksen ihmisten, ja varsinkin naisten elämään toi pyykinpesukoneen keksiminen. Suomessakin vielä pari sukupolvea sitten naiset käyttivät suuren ajan päivästään veden lämmittämiseen tulella ja sen jälkeen pyykin pesemiseen käsin. Pesukone vapautti tämän ajan muuhun, kuten kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen.

Lasten kouluttautuminen kehittyvissä maissa onkin tehokkain tapa vähentää köyhyyttä maailmassa. Lisäksi tyttöjen koulutus vähentää tutkitusti lapsiavioliittoja ja siten lapsien määrää.

Fakta kuitenkin on, ettei oppiminen parane sillä, että kehitysmaihin saadaan lisää kirjoja tai edes opettajia, vaan sillä, että kylään saadaan sähköt, jolloin oppilaat voivat tehdä kotitehtäviä vielä auringonlaskun jälkeenkin.

Tämä kehitys onkin meneillään maailmanlaajuisesti. Sähkö auttaa matalan tulotason maita nousemaan köyhyydestä, jolloin kahtiajako pienenee köyhien ja rikkaiden maiden välillä. Sähkö onkin perustarve, joka alkaa olla miltei kaikkien saatavilla: tänä päivänä noin 85 % maapallon asukkaista voi käyttää sähköä.

Maailman väkiluvun kasvaessa ja yhä useamman kodin liittyessä sähköverkkoon, on entistä tärkeämpää, että kuluttamamme sähkö on tuotettu ekologisesti, mielellään uusiutuvilla energianlähteillä. Täysin ongelmatonta energiantuotannon muotoa ei ole, mutta aurinkoenergian ympäristöhaitat lienevät kaikkein vähäisimmät. Kaikki energiamme on lähtöisin auringosta, ja se tarjoaa joka päivä enemmän energiaa kuin tarvitsemme koko maapallon sähköntarpeiden täyttämiseen. Aurinko tuottaa energiaa luonnostaan. Aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa sähköä myös alueilla, joihin ei sähköverkkoa ole vielä rakennettu.

Maailma paranee vain tekojen kautta. Panostus kehittyvien maiden sähköntuotantoon on panostus samalla mm. ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kastelu- ja juomavesijärjestelmien kehittämiseksi, pakolaisvirtojen hillitsemiseksi, demokratian, tasa-arvon ja suvaitsevuuden lisäämiseksi sekä esimerkiksi lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.

Suomi on aurinkoenergian tuotantopotentiaaliltaan Saksan veroinen maa. Suomen pimeitä syksyjä ja talvia kompensoi valoisa kevät sekä kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri.

SLO:lta saat aurinkoenergiaratkaisut isoon ja pieneen tarpeeseen!